Koskapa poliittinen muisti on yleensä lyhyenä pidettyä miesmuistiakin lyhyempi, on viikonlopun presidentinvaalien ratkaisukierroksen alla hyvä palauttaa mieliin muutamia seikkoja aiemmista vaaleista.
Presidentti on kolme kertaa valittu suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla, ilman valitsijamiehiä. Suurin voittomarginaali oli Martti Ahtisaarella 18 vuotta sitten, jolloin eroa oli noin 250 000 ääntä. Ahtisaaren ääniosuus oli tuolloin 53,9 prosenttia.
Jos Niinistö onnistuu ottamaan tuota suuremman osuuden äänistä, niin hän on nykyjärjestelmän suosituin presidentti.
Oma veikkaukseni kakkoskierroksen tuloksesta on 58 prosenttia Saulille, mikä ei olisi lainkaan huono tulos. Ei, vaikka tiedänkin monien olevan siihen pettynyt ja monien vetävän jos jonkinlaisia johtopäätöksiä sellaisesta.
Huomattavaa historiattomuutta on ollut niilläkin, jotka ovat intoilleet ehdokkaiden puolisoiden näkyvästä roolista. ("Näissä vaaleissa media on ihastunut ehdokkaiden puolisoihin enemmän kuin koskaan aikaisemmin", totesi Pekka Isotalus eilen Hesarissa.)
Jo Tellervo Koivisto oli kiinnostava presidenttiehdokkaan puoliso, johon kiinnitettiin huomiota. Ahtisaari - Rehn -vaalin yksi kohokohta oli puolestaan ehdokkaiden esiintyminen puolisoineen Tuttu juttu -showssa. Pentti Arajärveen kohdistui niinikään melkoinen kiinnostus.
Ja presidenttiehdokkaiden lapset ja yksi vävykin ovat aiemmin olleet julkisuudessa tavalla, jota lähellekään ei näissä vaaleissa ole päästy. Muistetaan myös jutut Esko Ahosta kännykkäisänä.
Jopa ehdokkaiden lemmikkieläimet Koivistojen mopsista Halosen kissoihin on aiemmin käsitelty vähintään samalla perusteellisuudella kuin Niinistöjen koira. Ei siis mitään erikoisen uutta ja ihmeellistä auringon alla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti