maanantai 5. marraskuuta 2012

Oikeistopoikien puuhastelu nakertaa Kokoomusta

Ajattelin, etten sano mitään asiaan, niin paljon järkeviä kommentteja kokoomuslaiset ovat asiasta jo sanoneet. Mutta kun Schubagate vain paisuu, niin en voi välttää kiusausta. Sitä paitsi lähes päivittäin pääsee julkisuuteen uusia käsittämättömyyksiä vaikkapa sosiaaliturvan lakkauttamisesta.

Ymmärrän Lasse Männistön ja Sanni Grahn-Laasosen turhautumisen, kun he vaativat, että Saul Schubakin olisi jätettävä paikkansa KNL:n varapuheenjohtajana. Ehkä osoitteena pitäisi olla yhden jäsenliiton varapuheenjohtajan sijaan koko nuorisoliitto, josta tämän tästä tulee muitakin vastaavia ajatuksia.Otetaan listalle näiden sosiaaliturvakommenttien lisäksi vaikka entisen puheenjohtajan Wille Rydmanin persuflirtti maahanmuuttokysymyksissä ja nykyisen puheenjohtajan Antti Häkkäsen intoilu Mitt Romneysta.

Pala historiaa. Silloin kun minä olin nuori (onpa hauskaa sanoa näin), oli nuorisoliitoilla tapana olla puoluetta pari askelta edellä. Sillä oli myös taktinen merkitys, että nuorisoliitot olivat sosiaalinen omatunto ja tasapainottivat puoluetta vasemmalla laidalla, kun toisessa vaakakupissa toinen kaarti väänsi puoluetta oikealle. Siinä keskellä rakentui puoluejohdolle mahdollisuus luotsata puoluetta keskusta-oikeistolaiseksi yleispuolueeksi ja nostaa kannatus yli 20 prosenttiin.

Nyt asema ja asetelma on toinen - puoluetta ei erityisesti tarvitse hinata mihinkään suuntaan. Pikemminkin pitäisi vahvistaa sitä paikkaa, jossa nyt ollaan - yleispuolueena, jolla on myös sosiaalinen omatunto. Urakka vain käy hankalaksi tilanteessa, jossa puoluejohto ja yhä suurempi osa puolueen aktiiveista joutuu sammuttelemaan yli-inokkaiden pikkuoikeistolaisten sytyttelemiä tulipaloja.

Kokoomusnuorista tulevat viestit leviävät ovat yksi toisensa jälkeen sellaista oikeistopopulismia, jonka pääasiallinen seuraus näkyy kannatuspohjan kaventumisena.

Nuorison persuileva julkikuva ei auta sen enempää kannatuskehitykseen, puolueen poliittisen agendan kehitykseen kuin jäsenten rekrytointiinkaan. Päinvastoin, kaikki nämä älähdykset ovat kuin antaisi leimakirveen hopealautasella kaikille iloisille kokoomuksenhutkijoille. Alkion ja Tannerin kunniamerkithän näille veijareille pitäisi antaa.

Näiden pohdintojen jälkeen herää kysymys siitä, palveleeko puolueen nykyinen järjestörakenne enää tarkoitustaan?

Jos Kokoomuksessa ja sen tiimoilla on kovin paljon erilaisia orgaaneja, jotka kukin omista poliittisista suhdanteistaan johtuen antavat vaihtelevia viestejä, ei se avita yhteistä ykkösasiaa - vaalimenestystä ja sen perusteella tehtävää yhteisten asioiden hoitamista.

Olisikohan niin, että puolueen olisi syytä siirtyä suorajäsenyyteen, jolloin nykyiset jäsenliitot voisivat toimia samanlaisella puoluesuhteella kuin Senioriliittokin. Eli lähellä puoluetta, mutta tarjoamatta kuitenkaan automaattista puolueen jäsenyyttä. Monet kokoomuslaiset ovat aivan oikeassa ja onnistuneesti olleet trimmaamassa julkisia ja yksityisiä organisaatioita tehokkaampaan muotoon - ehkä nyt olisi aika tehdä sitä samaa puolueorganisaatiossakin?

P.S. Jos saarnaa valtiosta, jonka roolia vähennetään minimiin mm. sosiaalietuuksien suhteen, niin ehkä voisi näyttää itse mallia. KNL voi luopua valtionavuistaan ja ryhtyä elämään lahjoittajien hyväntahtoisuuden varassa.

3 kommenttia:

  1. Et ole yksin. Tuo viimeinen PS olisi voinut olla ensimmäisenä. Ehkä nämä kooänkollit eivät ole kuulleet etiikasta, jonka mukaan itseltä pitää vaatia sitä samaa mitä muilta. Jos idea läpäisee sen testin niin sitten sitä voi syöttää myös muille - ei ennen.


    t. Ismo S.

    VastaaPoista
  2. Aika kultaa muistot. Totta kai jokainen entinen nuori haluaisi, että KNL olisi nyt sitten pönkänä itselle, mutta aiempana toiminta-aikana oli itselle kuitenkin tärkeä olla asioista omaa mieltä. Rohkeasti kaksi askelta edellä.

    KNL:n historia kertoo, että kahtiajakoa on ollut aina. Valtalinja on sijainnut puolueesta tukevasti joko vasemmalla tai oikealla. Nyt se on oikealla, koska vasemmalla ei ole enää tilaa. On harhakuva nähdä, että vain kulkemalla pidemmälle vasempaan voi olla edellä.

    Yli-innokkaalle pikkuoikeistolaiselle on syntynyt tilaus. Ehkä puolueen tulevaisuuden kannalta on terveellistä, että jossain kehitellään myös uusia ajatuksia vaikka pääosa niistä osoittautuisi huonoksi. Muuten jonain päivänä herätään näkemään savijalat ja ollaan laskusuunnassa tyhjän päällä. Demarien esimerkki on pelottava. Ohjelmatyötä ei näytetä saatavan pitkästä halvaustilasta ylös millään.

    Kyse on nähdäkseni siitä, että yhä laajempi joukko haluaa osallistua sen määrittelyyn mitä on kokoomulaisuus ja kokoomuksen linja. Asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Nuorten puuhastelun paheksuminen ei voi olla tärkeää tässä ajassa, jossa on lukuisia oikeita ongelmia ratkaistavaksi.

    VastaaPoista
  3. Olet oikeassa historian suhteen. Vääntöä on tosiaan aina käyty. Sitä en tosin sanonut, että vasemmalle pitäisi mennä. Nykyinen paikka ei ole hullumpi.

    Pohdinta ja kyseenalaistaminenkin on yleensä hyväksi, mutta yhä tärkeämpää on miettiä millä foorumeilla sen tekee ja millaisin seurauksin. Poliittiikan mekanismit ovat muuttuneet mm. median muututtua (some ja siitä ammentava nettiuutisointi), jolloin puolueidenkin on mietittävä vaatiiko tämä niiltä muutosta.

    Sellainen puolue ei voi menestyä yleispuolueena, jossa osa joukosta tuottaa jatkuvia kohulööppejä perusoikeuksien tai jonkun väestönosan kustannuksella.

    P.S. Jatkokeskustelua käyn vain omalla nimellään viestittävien kanssa. Em. Kommentissa oli siksi rakentavaa pointia, että tein poikkeuksen.

    VastaaPoista