keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Vihreät ääriliikkeiden kelkassa?

Uuden europarlamentin kolme äänestystulosta kannattaa panna merkille. Kaksi viikoa sitten Martin Schulz äänestettiin parlamentin puhemieheksi 409 äänellä. Viime tiistaina Jean-Claude Juncker valittiin komission puheenjohtajaksi 422 äänellä.  Keskiviikkona Jyrki Katainen yhdessä kolmen muun ehdokkaan kanssa valittiin komissaareiksi 421 äänellä.

Äänestysluvut tarkoittavat sitä, että parlamentissa kansanpuolue EPP, sosialistit  S&D ja liberaalit ALDE muodostavat selkeän ja voittoisan enemmistön. Samalla parlamenttiin on muodostunut selkeä oppositio, jossa ovat äärivasemmisto, äärioikeisto, euroskeptikot, sitoutumattomat ja – vihreät!
Mielenkiintoinen viiteryhmä Vihreille, joiden linjaukset ovat yleensä olleet Eurooppamyönteisiä.

Vihreiden saksalainen Sven Giegold arvosteli Kataisen linjaa liian yksipuoliseksi ja hän totesi puheenvuorossaan talous- ja raha-asiainvaliokunta ECONissa negatiivissävyisesti, että ”2012 pyysitte, että Kreikalle ei annettaisi enää lisäaikaa ja vastustitte voimakkaasti eurobondeja ja kaikkea velan yhteismitallisuutta ja kannatitte säästöjä. ”
En tiedä huomasivatko Euroopan Vihreät, että heidän oma suomalainen jäsenpuolueensa oli ja on hallituksessa, joka on hyväksynyt nuo kaikki Giegoldin listaamat linjaukset. En ole myöskään huomannut että Suomen Vihreät olisivat puolustaneet oman hallituksensa komissaariehdokasta, jota vastaan Europarlamentin Vihreät asettuivat ECONissa. - Päinvastoin parlamentin äänestyksessä Vihreiden Heidi Hautala äänesti tyhjää!!

Olen niin ikään ihmetellyt viime aikoina sitä ärhäkkyyttä, jolla hallituskumppanin edustaja on puolustanut parlamentin valiokuntien johtopaikkoja vaille jääneitä ääripuolueita. Demokratiaan kuuluu enemmistön tahto, joten sen noudattaminen tuskin on epädemokraattista! En ymmärrä myöskään mitä ihmeellistä on siinä, että ne, jotka ovat etukäteen selvästi ilmoittaneet vastustavansa EU-instituutioita, parlamentti mukaan luettuna, jätetään valitsematta valiokuntien johtoon.  
En viitsi tarkemmin miettiä mitä motiiveja jaetun pahan mielen taustalta löytyy, mutta jos oireilu jatkuu, niin voisi olla hyväksi miettiä asiaa myös hallitusyhteistyön toimivuuden näkökulmasta. Sitäkin tietysti voisi kysyä, missä ovat olleet suomalaiset keskustalaiset keskustelusta, jossa on arvosteltu menettelyä, jonka hyötyjänä oli nimenomaan ALDE.

Parlamentissa näyttää kuitenkin siltä, että on muodostunut vakaa enemmistö kolmesta vastuullisesta ryhmästä ja pääosin eriasteisten populistien ja ääriliikkeiden kansoittama kirjava oppositio. Vihreät näyttävät paikkansa valinneen.

(korjattu komissaariäänestystä koskeva tieto. Toisin kuin henkilövaaleissa yleensä, ei kyseessä ollutkaan salainen lippuäänestys)

3 kommenttia:

  1. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Vihreiden kanta väliaikaisen talouskomissaarin valintaan perustui siihen, mitä vuosien ajan ihmisille on koetettu valottaa: parlamentissa ei edusteta hallituksia vaan kansalaisia, jotka valitsevat vaaleissa erilaisten vaihtoehtojen välillä. Miksi ihmeessä Suomen vihreiden pitäisi "miettiä asiaa hallitusyhteistyön näkökulmasta", siis jättää hallitus?

    Mainitsit, että vihreät hyväksyivät hallituksessa kaikki ne toimet, joista vihreiden edustaja parlamentin talousvaliokunnassa tiukkasi Kataiselta. Vihreät ovat Suomen hallituksessa koko ajan esittäneet tasapainoisempaa talouspolitiikkaa.

    Vastatuuli ei ole voinut olla Kataiselle yllätys. EU:ssa ottavat mittaa toisistaan varsin erilaiset talouspoliittiset linjaukset. Eurooppalaisen talouspolitiikan tuuli on jo kääntynyt yksipuolisesta (joskin välttämättömästä) säästölinjasta kohti kasvua ja työllisyyttä.

    Jos Katainen olisi kuulemistilaisuudessa nojannut todistettuun kykyynsä sovittaa näitä tavoitteita yhteen kuuden puolueen hallituksessaan, hänestä olisi muodostunut tasapainoisempi käsitys. Se tulee joka tapauksessa olemaan hänen tärkein tehtävänsä talouskomissaarina. Siinä missä Juncker todisti olevansa sosiaalisen markkinatalouden kannattaja, Katainen näyttäytyi yksipuolisesti markkinoiden miehenä.

    En kuitenkaan halunnut äänestää vihreiden enemmistön mukana pätkäkomissaaripakettia vastaan, sillä tunnen Kataisen ansiot monia muita paremmin. Äänestin tyhjää. EU:n on nyt aika rakentaa sosiaalista ulottuvuutta, jotta jokaisella ihmisellä on mahdollisuus taloudelliseen turvallisuuteen vaikeinakin aikoina.

    Myös talouspolitiikan sosiaaliset vaikutukset tulee punnita. Tarvitaan kunnianhimoista ja elvyttävää vihreän talouden investointiohjelmaa. Säästöpolitiikan rinnalla tarvitaan solidaarisuutta.

    Rajattua velkojen yhteisvastuutakaan ei voi sulkea pois. Valtiolta on viety pois mahdollisuus suojautua valuutan arvoa alentamalla. Tilalle tarvitaan muuta suojaa, kun markkinoiden paine ajaa valtion kuilun partaalle.

    Vihreät eivät ole mitenkään valinneet paikkaansa oppositiossa kolmea "vastuullista" ryhmää vastaan. Kolme ryhmää päättivät keskenään aikaisempaa sitovammasta yhteistyöstä. Silti uskon, että niin Juncker kuin parlamenttikin päätyvät laajempaan yhteistyöhön, johon eurooppamyönteiset vihreät luontevasti kuuluvat. Siksi on turha polttaa siltoja, eikö niin?

    Ja vielä lopuksi EFDD:stä. Demokratia ei ole sitä, että puolustetaan vain samanmielisten oikeuksia. EFDD:n jäsenet eivät ole perusoikeuksien loukkaajia tai fasisteja, kuten väitetään. Vastuutehtäviin ehdolla olleet edustajat ovat sivistyneitä ihmisiä. Siksi vihreät reagoivat voimakkaasti, kun kolme "vastuullista" ryhmää päättivät hylätä suhteellisuusperiaatteen vastuupaikkojen jaossa. "Enemmistön tahtoon" vetoaminen tarkoittaa, että äänestäjät asetetaan eriarvoiseen asemaan. Siihen ei oletettu EU-vastaisuus oikeuta.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Heidi, arvostan perusteltuja näkemyksiäsi. Olet oikeassa, että parlamentti edustaa kansalaisten ääntä eikä se ole samalla tavoin sidoksissa hallitukseen kuin kansalliset parlamentit. Ilmaisin asian kärkevästi, mutta voisi pitkän aikavälin pelisääntöjen kannalta olla hyväksi hallituspuolueiden käydä keskustelua siitäkin millaista linjaa EU-parlamentissa noudatetaan ja onko ylipäänsä sellaisia kysymyksiä, joissa olisi syytä noudattaa koherenttia politiikkaa hallitus - europarlamentti -akselilla!

    EFDD:n osalta en kiellä ehdolla olleiden ansioita, mutta politiikka koostuu ryhmistä ja puolueista ei yksilöistä ja silloin koko ryhmän toimet ja linjaukset punnitaan.

    Parlamenttiin muodostumassa olevan jakolinjan suhteen olen ylipäätään sitä mieltä, että soisin mielihyvin Vihreiden sopivan EPP:n, S&D:n ja ALDE:n kanssa ihmisten hyvinvointia edistävään parlamentin enemmistöön.

    VastaaPoista